Teemu Selänne ja Jaromir Jagr
Jos joku on sattunut seuraamaan NHL:n pelejä alkukaudesta niin voi joko olla samaa tai eri mieltä tästä, mutta kyllähän se on kummallista, että kaksi 40v miestä on liigan ehdotonta eliittiä.
Itselläni ei ole varaa katsella suoria otteluita, mutta seuraan aktiivisesti NHL:n omilta sivuilta pelien kohokohdat ja maalit.
Maalit, siitähän jääkiekossa on kyse, tehdä maaleja enemmän kuin vastustaja näin yksinkertaistettuna. Kun katsoo Selännettä ja Jagria kentällä, heitä saattaa helposti pitää laiskoina tai löysinä pelaajina. Homman nimi on kuitenkin se, että kun maali tulee ja katsotaan, ketkä siellä on juhlimassa maalia niin kyseiset herrat sieltä löytyvät aika pelottavan usein. Kaiken lisäksi nimet löytyvät valotauluilta myös.
Itse olen pienestä pojasta lähtien ihaillut Teemu Selännettä sekä ihmisenä että urheilijana. Sen kuvan minkä hän antaa itsestään joka kerta haastatteluissa, urheiluohjelmissa, dokumenteissa on vain jotenkin niin epätodellisen hyvä. Mies jaksaa aina olla iloinen ja ottaa huomioon monenlaisia asioita haastatteluissa. Se ei voi olla esittämistä ainakaan kokonaan, tai sitten jos on, niin voisi aueta paikka Hollywoodista jääkiekkouran jälkeen.
Jääkiekkoilijat ovat ainakin osan suomalaisten mielestä naurettavia ja sivistymättömiä moukkia. Lajia pidetään päättömänä kaahaamisena päästä päähän ja välillä tapellaan. Todellisuudessa pelin sisällä tapahtuu niin monta asiaa, että jos ihmisen aivot pystyvät ne käsittelemään sillä nopeudella miten peli etenee, niin se vaatii jo jotain.
Joku voi sanoa: "Se on automaatiota, ei siinä tapahdu ajattelua tai tietoista valintaa", mutta tässä onkin syy miksi jotkut pelaajat mielestäni erottuvat pelin sisällä. Nuoret ehkä saattavat kaahailla vähän, mutta mitä aikaisemmin pelaaja oppii käyttämään ns. peliälyä sitä paremmin hän erottuu joukosta, mikäli taidolliset ja fyysiset tekijät ovat kohdallaan. Pelin sisällä tehdään valintoja, ja tässä tulee juuri se älykkyys esille. Pelaajalla saattaa olla yhdessä tilanteessa/hetkessä X -> valinnat A,B,C ja D. Hän voi valita niistä minkä tahansa, mutta jokainen niistä vaikuttaa peliin jollain tapaa muodostaen tuloksen Y. Sitten puhutaan, että jotkut pelaajat tekevät oikeita ratkaisuja pelin eteenpäin viemiseksi tai pelin rytmittämiseksi tai maalien syntymiseksi sekä estämiseksi. Nämä kaikki ovat perustuneet valintoihin, joita yksilöt tekevät noudattaen tietty jotain yhteistä pelisysteemiä, joka on sovellettavissa.
Olen melko varma siitä, että jos lähdetään mittaamaan NHL:ssä pelaavien suomalaispelaajien älykkyyttä niin kyllähän sieltä nousisivat esiin Koivut ja Selänne moni muukin. Ja miten hyvin he käyttäytyvät mediassa kouluarvosanalla n. 9-10.
Miksi siis kaikki negatiivisuus lajia kohtaan? Epäilen, että kateudesta tässä on kyse. Jääkiekko vie sponsorirahat ja siellä on ammattimaista valmennusta enemmän kuin missään lajissa Suomessa. No tilannetta pitää parantaa muiden lajien osalta, mutta ei se toisen lajin alentaminen sitä auta sen enempää. (viimeinen kappale jatkoa nuuskahuuli-kirjoitukseen?)
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kiintoisia huomioita eurooppalaisista huippupelaajista!
Ja mikä parhainta, he myös jäähyilevät eli asettavat joukkueensa tukalaan tilanteeseen hyvin harvoin.
Tehdessäni joitakin vuosia sitten profiileja pohjois-amerikkalaisten ja euroopplaisten huippupelaajien eroista (top 20 pistetilastossa) havaitsin, että:
1) eurooppalaiset jäähyilevät keskimäärin vähemmän (muutamin poikkeuksin)
2) heidän suhteellinen osuutensa maalinteko- ja syöttötilastoissa oli osuuttaan suurempi.
NHL:ssä elää siis ainakin jossain määrin palanen ns. eurooppalaista kiekkokultturia, joka eroaa paikallisesta. Toivottavasti tämä jatkuu.
Kyseessä on kaksi poikkeuksellista huippulahjakkuutta, Selänne on aivan loistava esikuva.
Wayne Gretzky on sanonut, että hän ei mene sinne missä kiekko on vaan sinne mihin olettaa kiekon tulevan. Huippupelaajat pystyvät ennakoimaan pelaajien ja kiekon liikkeet, tekemään päätöksen silmänräpäyksessä. Tämä mielestäni erottaa huippupelaajat rivipelaajista. Monet kutsuvat tätä pelisilmäksi.
On tainu toi nhl:n taso khl:n kasvun myötä tippua niin että sielä nykyään "papatki" pärjää.
"Miksi siis kaikki negatiivisuus lajia kohtaan? Epäilen, että kateudesta tässä on kyse."
Kateutta ja negatiivisyyttä kylvää jalkapallon, tai Suomen tapauksessa potkupallon, fanit ja kannattajat. Kyseistä lajia on pyritty ajamaan framille ja piikkipaikalle vuosikymmenet mutta kun ei niin ei...
Hyvä aihe. Katso huviksesi, miten paljon nuo herrat tekevät ylivoimamaaleja ja kuinka paljon tasaviisikoin. Erikoistilanne osaamista ei pidä silti vähätellä, maali se on sekin.
Median välityksellä tuleva kuva julkisuuden henkilöistä on lähes aina pielessä. Huippu-urheilijat ovat poikkeuksetta erittäin kilpailunhimoisia. Lajissa kuin lajissa ja liian usein myös tilanteissa, missä ei tarvitsisi kilpailla. Tämä ominaisuus tekee monesta huippu-urheilijasta joskus rasittavaa seuraa. Mutta minkä koira karvoilleen mahtaa.

Kommentoi 8 kommenttia